sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Voimallinen viikonloppu

Mulla on ollut takana aivan ihana ja levollinen viikonloppu Pirkkalassa! ♥ Lähdettiin perjantaina lyhyehköllä varoitusajalla Samulin, Anan, Melinan ja Esterin kanssa kohti Pirkanmaata. Esterkin jaksoi yllättävän hyvin koko automatkan, kun oli hullut tädit kyydissä viihdyttämässä.. ;D Suurimmaksi osaksi keikuin sisätiloissa pitkälti juoksuhousuissa ja Minni Hiiri- yökkäreissä, mutta lauantaina ennen Tampereen keskustaan lähtöä oli hyvä nappasta ne kuuluisat päivän asu- kuvat terassilla. Meidän (kaikkien) onneksi paukkupakkaset siirtyivät takavasemmalle ja oli mukava lähteä tien päälle sääolosuhteiden ollessa himpun verran ihmisystävällisemmät.
Perjantaina mulla oli vapaapäivä koulusta, joten sain nauttia rauhallisista aamurutiineista hyvällä leposykkeellä. Sain lyhyellä ilmoitusajalla Oonan mun kaveriksi Mallan Makeisiin, joten tepastelin innoissani puotiin jakamaan syntyjä syviä lapsuudentoverin kanssa. Aika unohtuu, kun on erinomaista keskusteluseuraa. Palkitsin itseni hyvin sujuneesta kouluviikosta maan mainiolla suklaakakulla. Ensimmäisen lusikan jälkeen harmitti jo ajatus siitä, että se kakkupala ei kestä määräänsä kauempaa siinä lautasella. :*D Ihanaa, että Ilmajoella on kahvilakulttuuri lähtenyt elämään uutta elämää.♥
Voi miten paljon mä ihailen tätä maalaisromanttisen rustiikkista tunnelmaa.
Nyt siirrytäänkin Pirkkalan tunnelmiin aloittamalla rehellisesti ihan ruokapolitiikalla. Juho väsäsi lauantain aamupalaksi thaimaalaisen munakkaan ja voi peijaanen oli hyvää. Tätä aion ruveta kyllä tekemään kotonakin. Munakkaan sisälle kuullotetaan erilaisia kasviksia mm. paprikaa, kevätsipulia, purjoa ja vähän chilipaprikaa. Juho käytti vielä jotain aasialaisia mausteita tähän, mutta oli kyllä sopivan mausteista - ei liian tulista. 
Itse kokki keittiössä kuten kuuluu.
(jäätyneen) Pyhäjärven autuaat maisemat.
Launtaipäivän ratoksi mentiin riskillä eukalyptuksen huurtuiseen saunaan - ja onneksi mentiinkin, sillä siinä sai hyvän olon kaksinkertaistettua hengästyttävien aamupäiväpulkkailujen jälkeen. 
Tuli ihan vanhat blogiajat mieleen, kun mentiin varta vasten ulos valokuvailemaan Anan kanssa. Tuntuu, että nykyään pitää nähdä niin paljon enemmän vaivaa hyvien kuvien saamiseksi. Vai onko se se talvi vai mistähän kiikastaa? Lisääntyvä päivänvalo on kyllä suuri kiitosaihe bloggaajille ja meille kaikille Pohjolan asukeille.. Eläköön toivon mukaan lauha myöhäistalvi.
Yksi söpöimmistä asioista mitä tiedän, on ruokkia noilla ihme talipalloilla (?) lintuja/oravia yms. Itse en ole koskaan moista harrastanut, mutta aion vielä joskus varmasti harrastaa. Haha. Niillä on oma leikkikotokin siinä.
Heilutin Esterille ikkunasta, siksi tämä ilme.
Kuvaushetkeen on hyvä valmistauduttava säänmukaisilla varusteilla. Melinan kumpparit ajoivat paremmin asiansa kuin mun Adidaksen tekonahkaiset tennarit ikinä. Päivän asuni oli siis harkitusti huolella mietitty kokonaisuus - ehyt sellainen.
 Viikonloppu tiivistettynä: yhdessäoloa ydinporukan kanssa, kiitollismieltä, herkullista ruokaa, pienen kummitytön taitojen ihmettelemistä, seurakunnassa saarnan kuuntelemista ja ylistämistä, lautapelien pelaamista, klassista musiikkia olohuoneessa, sekä yön puolelle venähtäneitä antoisia syvällisiä. Ei hassumpi viikonloppu, ei lainkaan. 

Voimistunein fiiliksin kohti tulevaa. Mulla on semmonen olo, että Jumalalla on luvattuna jotain niin paljon suurempaa ja ihmeellisempää meidän elämää varten. 

- Ina
torstai 21. tammikuuta 2016

Arjen pienin ilo onkin se suurin

On hauska havaita, että aamulla väsyttää eniten juuri silloin kun yrittää mennä lapsellisen aikaisin nukkumaan. 
Voiko ihminen nukkua liikaa? Onko 11 h yöunet överit? Pidän niistä.
Aktiivisimpina aamuina päätän pukeutua hirmupakkasista huolimatta villakangastakkiin, vaikka ihanan pehmoinen untuvikkotakki roikkuisikin houkuttelevasti siinä henkarissa. Viime hetken kiireessä jalkoihin sullotut Adidaksen takakireät tennarit ovat puoliksi kantapäässä. Loikkaan jalopeuran lailla lämpimään autoon ja saan heittää puolikuivaa vitsiä poikain kanssa ennen tunnille menemistä. Nautin kirpeän pakkasen kirkastamasta maalaismaisemasta. Samalla ikävöin jo etukäteen noita arkiaamun ohikiitäviä luksushetkiä.
Astelen luokkaan, levitän laukkuni otollisimmalle plantaasille ja kuikuilen ympärilleni. Aamulla osa meistä on puolinukuksissa. Moni meistä päpättää huutosuolensa tyhjäksi sanomalla kaiken olennaisen ja epäolennaisen väliltä ennen kuin ajattelee. Sitten syssytellään tomerasti toisiamme tiukan paikan tullen. Mutta muuten jaamme valtavasti tarinoita. Vissiin on ihan terveellistä saada nauraa joka päivä ihan katkeamispisteeseen asti. Lisäksi on varmasti ihan terapeuttista saada itkeä ja poistua luokasta silloin, kun tuntuu että seinät kaatuu päälle. Parasta on, kun kukaan ei ihmettele.
Päivän ruokalista herättää tunteita. On pakko tiedustella, tietääkö kukaan etukäteen mitä on ruokana. Se joka tietää, on edelläkävijä. Ruokalaan on juostava pihan poikki - ja samalla on päivitettävä taukoamatta siitä, kuinka voi olla niin pirun kylmä. 
Kotiin tullessa sydän ottaa kuistin kohdalla lisälyöntejä jännityksestä, sillä tietää minkälainen 1 v 3 kk pikkuneiti on siellä odottamassa. Kummitytön vaappuvat superaskeleet, hillitön hymy ja toistetut sanat. Kiharalle taipuva tukka ja huoneen kokoinen persoona. 
Sovittu salitapaaminen ystävän kanssa ja 200 m vastahankainen pyöräily treffipaikalle. 
Ilahtuminen siitä, kun autoilija pysähtyy ja antaa mennä suojatieltä. Jaetut jutut liikkeiden välissä ja yhdessä manaaminen siitä, kuinka yksi käsilaite on ihan persiistä. Yhteinen tuska on puolitettu tuska. Ja se helpottaa. 
Pariskuntatreffit, valokuvien selaaminen sekä rauhallinen iltapalahetki koulujuttujen kanssa. Toteamus: pyydä useammin ystäviä kylään, niin saat tehdä kädestä pitäen imurin ja mopin kanssa lähempää tuttavuutta. 
Kahvilatreffit ystävän kanssa, syvällisten jakaminen, yllättävien yhteyksien oivaltaminen, jäätelön syöminen keskellä tammikuuta sekä ruissipsihetki aviomiehen kanssa Netflixin äärellä ennen nukkumaanmenoa.

Tästä on maailman onnekkain arki tehty. 

Mitä sinä rakastat tavallisissa arkipäivissä eniten?


P.S. Jos haluat kurkata arkielämääni blogin ulkopuolelta, voit seurata minua instagramissa nimimerkillä inanen tai snapchatissa nimeltä mingomaloni.

- Ina

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Fysio 2000 - uusi kuntosalikokeilu

Iloiset yöterveiset tältä iltakukkujalta! Eletään jo yli puolen välin tammikuuta (härkäviikot rulez!) ja monella meistä on kovat piipussa. Laihdutus, kiinteytys, kuntosali, ruokavalio, aerobinen, -5 kg kesäksi ja kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat tämän hetken kuumia perunoita ihmisten huulilla, mitä on jo pelkästään päivittäisiin Iltalehtien otsikoihin uskominen. Paitsi en tiedä kuinka moni karttaa ainakin tämän talven perunaa ja muuta ylitsepursuavaa ''hiilarihöttöä'' ennen kuin kesän odotetut grillihetket ovat täällä taas.. Sen pidemmittä puheitta, tartutaan tämän postauksen aiheeseen eli Fysio 2000- kuntosali/fysioterapia/hierontapalvelujen ytimeen! 
Näin alkuun voisin kertoa, että olen suurinpiirtein 3 vuotta käynyt enemmän ja vähemmän säännöllisesti kuntosalilla. Salisäännöllisyyteni on painottunut lähestulkoon aina tammi-toukokuu- väliselle ajanjaksolle, sillä myönnettävä on, että tähän aikaan vuodesta motivaatio on aina korkeimmillaan. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin todeta, että silloin kun jaksan panostaa omaan terveyteeni kokonaisvaltaisesti ja eri toten fyysiseen osa-alueeseen, koen elämäni paljon mielekkäämmäksi ja se säteilee suoraan kuvitteellista D-vitamiinia ja auringonvaloa henkiseen hyvinvointiini. Silloin kun kroppa voi hyvin, pää toimii hyvin. Jaksaa keskittyä paremmin kouluun ja töihin, sekä on enemmän energiaa hoitaa velvollisuudet ja nauttia ylipäätään elämän eri mausteista.

Mä pohojalaasena flikkana otin luurin käteen ja päätin ottaa suoraan yhteyttä FYSIO 2000- henkilökuntaan! ;D Olin kauan pyöritellyt mielessäni ajatusta siitä, että lähtisiköhän Ilmajoen paikallinen yritys kanssani blogiyhteistyöhön. Kysyvä ei tieltä eksy, joten sain mitä parhaimman mahdollisen startin vuodelle 2016 kun saan aloittaa yhteistyön FYSIO 2000- kanssa ja tutustua tähän monipuoliseen hyvinvointipalveluiden tarjoajaan.
Se, mikä Fysiossa teki vaikutuksen minuun, oli:
- ammattitaitoinen osaaminen
- joustavat aukioloajat kuntosalille
 - kuntosalilaitteiden monipuolisuus 
- miellyttävä ilmapiiri. 

FYSIO 2000 omia nettisivuja lainaten:
''Fysio 2000 on monipuolinen hyvinvointipalveluiden tarjoaja Etelä-Pohjanmaalla. Olemme toimineet alalla jo vuodesta 2000 lähtien, joten kokemusta on ehtinyt karttua niin fysioterapeuttisista hoidoista, kuin kuntosalitoiminnastakin.
Fysio 2000 tarjoaa kuntosali- ja personal training palveluiden lisäksi laadukasta ja kokonaisvaltaista urheilufysioterapian ja fysiikkavalmennuksen yhdistelmää eri urheilulajien tarpeisiin räätälöitynä.''
Fysio 2000- kuntosalissa tunnelma on mielestäni siksi niin kehumisen arvoinen, sillä palvelut/hoidot ovat suunnatut hyvin erilaisille yksilöille ja eri elämäntilanteissa oleville. Koska Fysio sanansa mukaisesti tarjoaa ennen kaikkea ammattitaitoista fysioterapiapalvelua toimintaterapiasta neurologiseen kuntoutukseen, Fysiossa voi tavata yhtä lailla ihmisen joka opettelee vakavan onnettomuuden ja vammautumisen jälkeen uudestaan kävelemään taikka tyypin, joka treenaa bikini fitness- kisoihin. Väliin mahtuu monenmoista tallaajaa ja treenaajaa, eikä tässä salissa ole mielestäni lainkaan pinnallista ulkonäkökeskeisen tuijottelun tuntua. Tämä vaikuttaa välittömästi salin kodikkuuteen ja siihen, että siellä on mukava treenata omana itsenä ja omista lähtökohdista/treenitasosta käsin.
Fysiossa on suosittu kotimaista laatua myös DAVID- kuntosalilaitteissa, innovatiivisissa DAVID Core Zone laitteistokokonaisuudella, joka tähtää selkäongelmien ennaltaehkäisyyn. Tämän laitesarjan lisäksi Davidin laitesarjasta on valittu mukaan sellaisia fysioterapeuttisia laitteita, joita ei totutusti ole perinteisillä saleilla (esim. niskahartialaite) Heiltä löytyy myös erityisesti neurologisen kuntoutujien, ikäihmisten ja liikuntarajoittesten harjoitteluun suunniteltu NU-STEP harjoittelulaite!

Tiivistetysti: Myös neurologisen kuntoutujien, ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten harjoitteluun optimaaliset laitteet sopivat ihan yhtä hyvin myös ''tavalliselle'' treenaajalle. Laitteisiin saa hauskasti nappia painamalla lisättyä lisää painoa ja vastusta, joten tämä on kiva plussa muuten kattavan peruspuntin ja toiminnallisen tilan sisältämien etujen lisäksi. 
(mm. steppilaudat, isot kuntopallot ja huippu tehokas TRX- nauha)

Tästä pääset FYSIO 2000 fb-sivuille ja tästä virallisille nettisivuille. 
Salin siisti yleiskuva ja sinisen sävyinen värimaailma ovat myös mieleeni.
Tää nappisysteemi aiheutti mussa ensimmäistä kertaa ainakin hiukan hilpeyttä. Hauskan helppo!
Jos sinulla heräsi kiinnostus FYSIO 2000 palveluja kohtaan, asut joko Ilmajoella tai Seinäjoella (tai lähikunnissa) niin tässä ensialkuun hinnastoa esim. kuntosalikortista:

1kk - 99
2kk - 139
3kk - 169
5kk - 259
6kk - 289
9kk - 399

Vuosikortti 39/kk tai kertamaksulla 445

Huom! 
Kaikki kuntosalikortit sisältävät henkilökohtaisen ohjelman ja ohjauksen salilla. (+ Liikunta- ja kulttuurisetelit käyvät ja opiskelijakortilla saa -10% alennusta)

Näihin kuviin, unelmiin ja tunnelmiin..

- Ina

P.S. Teille lukijoille vielä pieni gallup! Käyttekö itse kuntosalilla vai koetteko sen tarpeelliseksi? Mitä ominaisuuksia arvostat kuntosalissa/liikuntapalveluissa? Onko kroppakärpänen iskenyt ja miten pidät huolen kokonaisvaltaisesta terveydestäsi? :-)

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, minkälaisia postauksia toivoisitte tämän aiheen tiimoilta? Arvostaisin suuresti, jos vastaisitte edes yhteen kysymykseen näistä. Kiitos jo etukäteen. ♥
perjantai 8. tammikuuta 2016

Herkullinen Pätkis-juustokakku



Minä Ina Lähteenmaa - tunnetusti suurpiirteinen höpsäntuura ja sottapytty, ''leipaasin'' tossa eilen ennen töihin menoa 
Pätkis-juustokakun Domino-keksipohjalla. 
Sain joululahjaksi appivanhemmiltani ikioman kakkuvuoan ja kakkulapion, joten päätin ottaa nämä hyödylliset keittiövälineet oitis käyttöön. Juustokakku on siitä helppo, että sitä ei tarvitse paistaa riskaabelisti uunin lämmössä vaan sen annetaan muotoutua jääkaapissa, mieluusti yön yli. Minä sovelsin reseptiäni tähän Kotikokin reseptiin. 

POHJA: 
-1 pkt minttu-dominokeksejä 
(itse käytin normaaleja dominokeksejä, mitkä ajoivat saman asian takaa)
- 50 g rasvaa (itse käytin 70 g rasvaa yhtä toista reseptiä noudattaen)

TÄYTE:
- 4 liivatelehteä
- Pätkissuklaapussi
- 200 g tuorejuustoa (Philadelphia)
- 1 tlk vaahtoutuvaa vaniliinikastiketta (itse käytin 2dl kuohukermaa)
- 1/2 kuumaa keitettyä kahvia (jos et pidä kahvin mausta, niin sekoita liivatelehdet kuumaan veteen)
- puolikas puristettu sitruuna

PINNALLE:
- kaakaojauhetta
- suklaanpaloja tai muuta herkkua oman maun mukaan

OHJEET:
Murenna keksit monitoimikoneessa tai tehosekottimessa (tai laita keksit läpinäkyviin muovipussiin ja murenna ne kaulimella pieniksi paloiksi). Sulata margariini ja sekoita se keksimurujen joukkoon. Peitä irtoreunavuoan pohja leivinpaperilla ja painele keksimuruseos leivinpaperin päälle vuokaan. Laita liivatelehdet kylmään veteen n. 5 min ajaksi turpoamaan. Hienonna sillä aikaa pätkikset. Sekoita suklaa tuorejuuston sekaan. Vatkaa vaniliinikastike/kuohukerma kovaksi vaahdoksi ja sekoita se suklaa-tuorejuusto seoksen mukaan. Puserra liivatelehdistä vesi pois ja liuota ne kuumaan kahviin. Lisää liivate ohuena nauhana huolellisesti muiden täyteaineiden joukkoon. Kaada täyte keksimurupohjan päälle vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa mielellään seuraavaan päivään asti. 

Note-to-self: Älä purista sitruunamehuja suoraan kulhoon, sillä muuten saatat löytää ystäväsi kanssa kakun sisältä hassun siemenyllätyksen. :''D

Tätä reseptiä kannattaa ehdottomasti kokeilla. Juustokakku oli minun ja 4 muun makunystyröiden mukaan oikein makoisaa ja hyvää. 

- Ina
torstai 7. tammikuuta 2016

Erilainen vapaapäivä


Heippa taas te ihanat siellä ruudun toisella puolella! ♥ Tänään on vietetty loppiaista (lue: riemullista vapaapäivää keskellä arkiviikkoa) hyytävissä pakkaslukemissa. Eilen töiden jälkeen menin suoraan kotiin katsomaan jääkiekkoa viiltävällä temmolla. En ole jokaista peliä jaksanut tai ylipäätään kerennyt katsoa, mutta finaalin ääressä jaksoin kyllä keskittyä ja siinä lomassa sydän pääsikin pomppailemaan aikamoisilla ylikierroksilla. Samuli pääsi minun jälkeeni töistä joten yllätin hänet pienellä lahjalla (jollain tummalla venäläiskaljalla :'D) ja siinä yhdessä pompittiin ruudun edessä. Voitto tuntui kaksinkerroin makoisammalta, kun se päästiin varmentamaan vasta jatkoajalla. Miten voikaan olla niin järjettömän iloinen noiden minuakin vähän nuorempien jääkiekkoilijapoikien puolesta? Saa olla kyllä ylpeä suomalainen. Vaikka välillä mua kyllästyttääkin ton toisen puoliskon valtava päivittäinen urheilu- ja jääkiekkofanitus kännykän/television äärellä - on se urheilu vaan olennainen osa meidän kulttuuria mikä luo valtavasti yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hyvä pikkuleijonat!

Viime yönä nukuin ruhtinaalliset yöunet ja heräsinkin vasta 12 maissa. Mun hyvä ystävä Oona tuli meille kylään, juotiin teetä puolukkahunajan kera ja syötiin kilpaa makeita mandariineja. Juteltiin henkeviä, maistatin Oonalle mun tekemää raakasuklaata ja juteltiin lisää jouhevia. Kyllä hyvä seura tekee onnelliseksi. Etenkin se, että voi oikeasti luottamuksellisesti puhua elämän syvällisyyksistä ja olla koko ajan samalla aaltopituudella. Vitsi, mulla onkin mun monia ystäviä ikävä. Toivottavasti 2016 olisi semmoinen vuosi, jolloin tulisi vietettyä mahdollisimman paljon aikaa rakkaiden ihmisten seurassa. ♥

Loppiainen sai mielenkiintoisen ja merkityksellisen silauksen, kun sain olla mukana turvapaikanhakijoille järjestetyssä seurakunnan tilaisuudessa. Ja heitä oli paljon, liki 150 henkeä jos oikein ymmärsin. Vietin aikaa lasten kanssa leikkiessä ja touhutessa ja sydämeni suli kun muutama tyttö tuli oma-aloitteisesti syliini istumaan. Lauloimme kaikenlaisia lorulauluja, piirreltiin, mentiin suomalaisia sanoja ja asioita läpi, laskimme montako ihmistä oli paikalla ja suurin osa osasi aikuisten mukana laskea numeroita neljäänkymmeneen asti. Tämä kohtaaminen antoi paljon autettaville annetun ilon lisäksi hirmuisesti riemua myös minullekin. :)

Miten te olette viettäneet tämän vapaapäivän? 

Palaamisiin, Ina